Tämä tiivistelmä on osasuoritus kurssilla Kliininen psykologia II, josta sain arvosanan 5/5. Katso myös muut kurssin tiivistelmät: Anoreksia, Bulimia ja Skitsofrenia.
ICD-10-diagnostiikassa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö kuuluu hyperkineettisten häiriöiden luokkaan. Oireet jakautuvat tarkkaavuuden sekä yliaktiivisuus- ja impulsiivisuuden […]
Tämä teksti on osasuoritukseni kurssilla kliininen psykologia II Jyväskylän yliopistossa. Tehtävänä oli kirjoittaa kuusi tiivistelmää kurssin aiheista perustuen kurssimateriaaleihin. Arvosanaksi sain 5/5. Jos syömishäiriöt kiinnostavat, lue myös tekstini anoreksiasta.
Bulimian oirekuvaan liittyy lihomisen pelko ja subjektiivisen kokemuksen mukaan hallitsemattomat ahmimiskohtaukset, […]
Tämä teksti on osasuoritukseni kliininen psykologia II -aineopintokurssilla Jyväskylän yliopistossa. Tehtävänantona oli kirjoittaa kuusi tiivistelmää kurssin aiheista kurssikirjoihin ja luentoihin perustuen. Opettaja oli tyytyväinen teksteihini ja antoi arvosanaksi 5/5. Julkaisen osan tiivistelmistä tänne blogiini. Täältä voit lukea aiemman tekstini skitsofreniasta: Skitsofenia tiivistelmä tai jos […]
Tämä tiivistelmä on osa Kliininen psykologia II -kurssin kurssitehtävää. Tehtävänä oli kirjoittaa kuusi tiivistelmää kurssin aihealueesta perustuen kurssikirjallisuuteen. Jos tiivistelmät kiinnostavat, pysy hollilla tai tilaa RSS-syöte, koska julkaisen myöhemmin loputkin kyseisen kurssin teksteistä.
Skitsofreniaan liittyvät yleensä toistuvat psykoosijaksot, joista ensimmäinen puhkeaa usein varhaisaikuisuudessa. Psykoosioireet […]
Tämä essee on tenttivastaus psykologian aineopintojen valinnaisella Kognitiivinen psykologia ja neurotiede II -kurssilla. Tenttikysymys oli seuraava:
”Kadulla kävellessäsi huomaat vastaantulijan katsovan hämmentyneesti ylöspäin viereisen talon katon suuntaan. Käännät myös oman katseesi sinne. Kuvaa, millaisia kognitiivisia prosesseja tilanteeseen liittyy.”
Rajasin vastaukseni visuaaliseen järjestelmään ja sosiaaliseen kognitioon. Sain tentistä […]
Ihminen luonnostaan stressaa uusia ihmisiä, vaikkakin aiemmat hyvät kokemukset uusista ihmisistä saattavat lievittää tunnetta. Ihmisaivoille nykyaikaisen ihmisen hypersosiaalisuus, jossa uusi ihminen ei tarkoitakaan yleensä uhkaa, on evolutiivisesti suhteellisen uusi tilanne. Stressi ja ihmiselle luonnollinen sosiaalinen pelko voi kannustaa vetäytymään, mutta vetäytyminen voi nykymaailmassa […]
Lääkikseen on vaikea päästä, senhän kaikki tietävät. Mutta tiesitkö, että psykologian sisäänottoprosentti on pienempi? Sisäänottoprosentti suomenkielisiin kandi-vaiheesta alkaviin psykologian alan tutkinto-ohjelmiin oli tänä vuonna noin 4 %* (vrt. lääkis noin 10 %). Haku-uudistusten seurauksena psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoon oikeuttavasta 315 suomenkielisestä aloituspaikasta 70 % […]
Miten minusta tuli urheiluhullu? -artikkelisarjan viimeinen osa 3/3. Jos et vielä lukenut kahta edellistä artikkelia vuosien 2018 ja 2019 treenikehityksestä, kurkkaa ne läpi.
2020 olin muuttanut takaisin Suomeen. Olin ulkomailla kaivannut opintoja psykologiassa sekä perhettä, urheilurutiineja ja ohjattuja telinevoimistelutreenejä. Muutin kaupunkiin, josta […]
Miten minusta tuli urheiluhullu? -artikkelisarjan osa 2/3. Ennen tätä artikkelia, suosittelen, että luet edellisestä artikkelistani, miten kaikki alkoi vuonna 2018.
Voit kuunnella tämön artikkelin ääneen luettuna alta.
2019 vuoden tulen muistamaan vuotenani diginomadina. Elin paikkariippumattomasti Balilta, Espanjasta ja Suomesta käsin. Työskentelin läppärilläni […]
Miten minusta tuli urheiluhullu? -artikkelisarjassani jaan kolmivuotisen kasvutarinani urheilullisesta himourheilijaksi. Ensimmäisessä osassa kerron ajatuksistani, joista kaikki lähti, sekä varhaisista tuloksista. Toisessa osassa kerron, kuinka urheilu yhdistyi elämään liikkuvana läppärityöläisenä eli diginomadina. Viimeinen artikkeli on kertomus yhteisöllisyydestä ja innostavan urheilullisen arjen löytymisestä.
Voit halutessasi kuunnella […]